Lomat on lomailtu ja nyt alkaisi kova paluu arkeen. Uskomattominta lomalla oli se, kuinka aika voi kulua helposti vaikka ei tee yhtään mitään. Nyt pitäisi jaksaa käydä töissä ja saada sen ohessa kaikkea aikaiseksi. Huh!
Olin kuitenkin tehokas ja ennätin mökkeillä, city-lomailla ja maata kaksi viikkoa Ibizalla. Ibiza on ollut jo pitkään yksi suosikkikohteistani. Saarta piinaa vain tv-realityjen ja brittien pilaama maine. Englantilaiset ovat kuitenkin valloittaneet Ibizalla vain yhden kaupungin, San Antonion. Jos pysyy siitä kaukana, kaikki on hyvin. Suomessa Ibizaa pidetään lähinnä remu-kohteena, mutta se on myös kaikkea muuta. Kuuluisilla klubeilla ei tullut käytyä juuri ollenkaan. Ne ovat vain jotenkin liikaa. Ne vetävät jengiä tuhansia ihmisiä ja ovat aivan tupaten täynnä. Tunkeminen sekaisten teinien keskellä ei oikein kiehdo. Parasta Ibizaa ovat rannat, ravintolat ja ihmiset ympäri maailman. Saarelta löytyy jokaiselle jotain, kunhan suunnittelee mitä tekee ja ennenkaikkea missä. Hotellialueet ovat aikamoisia turisti-ghettoja. Olen aina asunut Ibiza Townin vanhassa kaupungissa, joka on alueena kaunis ja sijainniltaan täydellinen. Jos ei pääse vanhaan kaupunkiin, myös villat ovat hyviä vaihtoehtoja.
Ibiza on kuitenkin vuosien varrella muuttunut paljon. Ennen se oli täynnä näyttäviä tyylejä ja ihmiset kilpailivat huomiosta lookeillaan. Jengi on vieläkin ihan hauskan näköistä, mutta pukeutuminen on paljon tylsempää. Toisaalta sen kyllä ymmärtää, koska kuumuus on niin tunkeva ettei tee mieli pitää mitään ylimääräistä päällä. Näyttäviä olivat lähinnä baarien ja klubien työntekijät. Yksi suosikeista oli Manumissionin showssa esiintyvä Polly Fey. Polly on ollut useasti mallina Pierre et Gillesin kuvissa, ja aikanaan paljon myös Gaultierin ja Muglerin näytöksissä. Vaikka Polly on jo noin nelikymppinen, hän näytti yhä uskomatton hyvältä. Asiaa auttoi tietysti upea korsettiasu ja huhun mukaan poistetut kylkiluut. Jokaisella clubilla ja eri illalla on omat promotyyppinsä jotka kiertävät rantoja sekä baareja, ja esiintyvät illalla klubilla.
Ja lomaan kuuluu tietysti myös se ruoka. Ravintoloita Ibizalta löytyy joka lähtöön. Eniten kävimme paikallisten suosimissa pikkuravintoloissa joista saa hyvän ruoan järkevään hintaan. Saarella on myös myös mielettömiä luksusravintoloita joista suosikkimme oli El Ayoun. Se sijaitsee lähellä San Antonia ja on pääosin tyyliltään marokkolainen, mutta nyt sinne on avattu myös pieni japanilainen siipi. Söin ehkä parasta japanilaista mitä olen koskaan saanut.
Rantoja saarella on lukuisia. Osa on kunnon hiekkarantoja, osa kallioisempia uimapaikkoja. Rannoille suoriutuminen on oma projektinsa, sillä niille on usein matkaa. Joillekin rannoille pääsee busseilla, mutta ne eivät kulje kovin usein. Skootteri olisi näppärin tapa liikkua paikasta toiseen. Emme kuitenkaan uskaltaneet vuokrata niitä sillä liikenne ja tiet olivat todella pelottavia. Onneksi taksit olivat paljon halvempia kuin Suomessa.
Loma meni nappiin, ja kaksi viikkoa reissussa oli juuri sopiva annos. Kivaa oli myös palata takaisin kotiin. Toivottavasti rusketus säilyy vielä pitkään vaikka täällä sataa vettä...
Polly Pierre et Gillesin kuvassa
