Kate MossX2

Kate Moss jaksaa porskuttaa. Hän on varmasti tehnyt enemmän Voguen kansia kuin kukaan muu. Joulukuussa hän nappasi kaksi Vogueta samaan aikaan: Britti Voguen ja Kiinan Voguen. Ja edellisestä britti Voguen kannestakaan ei ennättänyt kulua kuin pari kuukautta. Ilmeisesti hän myy lehtiä toooodella paljon. Vogue UK:n nettisivuilla on hauska kimara josta näkee kaikki Katen heille tekemät kannet. Joulukuun numero kannattaa hankkia muutenkin, sillä siinä on suomalaisen Klaus Haapaniemen tekemiä kuvituksia. Suurelle yleisölle Klaus on tullut tutuksi Iittalan Taika-astioista.
Mutta takaisin Kateen. Kieltämättä hän onnistuu aina näyttämään hyvältä. Vogue Chinan kuvat ovat taas todella hienot. Rakastan hiuksia ja koko tunnelmaa. Ja toiseksi viimeisessä kuvassa on se Balmainin mieletön pitsihihainen mekko.

Joulutunkua

Tungosta Gloriassa. Salissa ei päässyt liikkumaan mihinkään.
Käytiin survoutumassa Gloriassa järjestettyihin Ofelia myyjäisiin. Burleskista on tullut selvästi koko kansan viihdettä, sillä paikka oli aivan täyteen ahdettu. Porukkaa oli niin paljon, että myyntipöytiin oli melkein mahdoton tutustua. Tapahtuma oli laajalti esillä myös lehdissä, mikä varmasti lisäsi suosiota. Mutta hieno homma, tapahtuma saa varmasti jatkoa.
Tungoksesta uupuneina päätimme vaihtaa miellyttävämpään ympäristöön, Wunderin pikkujoulumyyntiin. Tarjolla oli glögiä sekä pipareita ja -20% alea kaikesta. En ole kerinnyt käymään Wunderissa hetkeen, ja olinkin jo taas unohtanut kuinka paljon siellä on kaikkea kivaa ja tarpeellista. Periaatteessa olin aikonut olla ostolakossa jouluun saakka, mutta älyttömän väriset KTZ:n high-topit oli liian houkuttavat. Oiva lisä kenkäkokoelmiin. Ja koska kenkien väritys ei periaatteessa sovi oikein mihinkään, niitä voi pitää kaiken kanssa. Eli uudet suosikit.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto

Päätimme järjestää pitkästä aikaa itsenäisyyspäivän vastaanoton. Homman ideana oli että vieraiden pitää pukeutua arvokkaasti tilaisuuden kunniaksi, pöytä on koreana, ja sitten katsotaan niitä linnan juhlia. Kattaus oli erityisen näyttävä ja sen kruunasi Kakkukeisarin tekemät voileipäkakut. Ne olivat ehkä vähän liiankin hienoja, olisin alun perin halunnut sellaisen perinteisen pötkäleen. Mutta en valita, sillä molemmat lohi/mäti ja italian sandwich -versiot olivat täydellisiä. Jälkiruokatarjoilusta vastasivat vieraamme.
Arvovaltaiset vieraamme muodostivat täydellisen raadin juhlien seuraamiseen, sillä kaikki työskentelevät hiusten, meikin tai muodin parissa. Täytyi vain varoa ettei sättinyt mitään kavereiden tekemiä duuneja.
Pukuloisto sai taas välttävän arvosanan. Mitään ylitse muiden upeuksia ei löytynyt, vaikka mukana oli toki useita tyylikkäitä daameja. Vieraat eivät ilmeisesti kritiikin pelossa uskalla laittaa mitään kovin persoonallista päälle. Harva myös osasi kantaa pukunsa tyylillä, huono ryhti pilaa kauneimmankin asun. Ja mikä ihmisiä vaivaa sen tukka-glitterin kanssa, sen pitäisi olla kielletty kaikilta yli kymmenen vuotiailta.
Mutta joo, hauskaa oli. Miksi linnaan ei muuten kutsuta ikinä kampaajia tai meikkaajia? Tai parempi niin, tulisi karsee vaatekriisi.

Madonna & Louis Vuitton

Louis Vuitton palaa kevään 09 kampanjassaan taas julkkismalleihin. Tähtenä kuvissa itse Madonna. Steven Meiselin ottamat kuvat seuraavat Vuittonin kevät 09 kokoelman pariisilaisteemaa.

Vaikka Vuittonin ryöstöviljellyt monogrammilaukut aiheuttaisivat jo pahoinvointia, heiltä löytyy aina myös hienoja asioita kokoelmistaan. Täytyy myöntää että pidän ensi kevään 09 kokoelmasta kovasti. Se on yksi parhaista aikoihin. Pariisilaisteema etnisillä vaikutteilla ja ne todella runsaat asusteet innostivat. Upeat korot tosin vaativat jo akrobaattisia taitoja. Toivottavasti jotain asusteista saadaan myös Helsingin liikkeeseen.

DANSK

Yksi Tanskan lahjoista maailmalle on DANSK-lehti. Talven 08 numero on taas tyyliä kannesta kanteen. Olen kerännyt lehteä jo useamman vuoden. Vanhatkin numerot kestävät hyvin aikaa ja toimivat pitkään inspiraation lähteinä. Tyylikkäät kuvat ja taitto tekevät lehdestä melkein kirjaan verrattavan hankinnan. Harmillisesti DANSK:ia ei myydä suomessa. Olen omani ostanut yleensä Köpiksen kentältä tai Lontoosta.
Tanskassa on useita laadukkaita muotilehtiä. Monia hyviä lehtiä on täälläkin yrittänyt, mutta ne ovat kaikki aina pikku hiljaa hävinneet. Viimeisimpänä VELI. Tanskan muotiteollisuuden kansainvälinen taso on suomalaisesta näkökulmasta katsoen uskomatonta. Vaikka täältäkin löytyisi luovuutta ja osaamista, kaikki jää usein kovin pieneksi tai kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Yksi syistä taustalla on varmasti olematon yhteiskunnan tuki. Tanskassa valtio tukee ja rohkaisee aktiivisesti muotia, kun Suomessa keskitytään lähinnä näivettyvään suurteollisuuteen. Muodin ja designin mahdollisuuksia ja merkitystä ei valtion puolelta täällä nähdä. Muutama tunnustus ei käynnistä uutta teollisuutta. Käynti Köpiksen muotimessuilla oli melkeinen herätys Suomen näivettyviin messuihin verrattuna.
Noh, marina sikseen ja takaisin DANSK:iin. Uudessa numerossa on taas useita hienoja editorioita, joista muutamia kuvia alla. Kanteen on saatu taas komeilemaan supermalli, tällä kertaa Coco Rocha. DANSK ilmestyy neljästi vuodessa, ja aiempia numeroita voi tilata lehden nettisivuilta.
"suits you, sir"
Kuvat Barnaby Roper
Ja noi hiukset ovat niin hienot...

"more is more"

"you can always just get bigger hair and make-up"

Kuvat Bo Egerstom

Tallinna vol.2

Takki: Hugo, laukku&sormus Vivienne Westwood, pipo Dolce&Gabbana, housut: Dior Homme, paita: Sonia Rykiel, huivi Tiger of Sweden, lasit: Dior

Olemme perinteisesti tehneet Loiston kanssa aina pikkujoulujen kunniaksi ulkomaanmatkan. Reissut ovat olleet kovasti hauskoja. Viime vuonna seikkailimme onnistuneesti Turussa, joten tänä vuonna päätimme olla vielä rohkeampia ja suunnata Tallinnaan.
Koska syksy on ollut kaikille kiireinen, päätimme satsata valmisteluihin jotta kaikki olisi täydellistä. Olimme kuulleet huhuja erilaisista uusista ravintoloista, hotelleista ja kylpylöistä joita kaupunkiin on auennut. Huolellinen selvittely kannatti, sillä löysimme toinen toistaan vaikuttavampia paikkoja. Nyt Tallinna yllätti monipuolisuudellaan ja erityisesti laadulla.
Päätimme aloittaa reissun tyylillä. Olimme tilanneet etukäteen, ja osalle porukasta yllätyksenä limusiinikuljetuksen satamasta. Tunnelma kohosi välittömästi kun pääsimme laivan putkesta ulos, ja edessä odotti pitkä valkoinen Lexus-limo. Autossa oli skumppa valmiiksi avattuna, ja kuski heitti meidät suoraan hotellille. Koska huoneet eivät olleet vielä valmiita, saimme limolla vielä kaupunkiajelun ja matkan drinkeille. Auto löytyi paikallisesta limusiinipalvelusta. Jos on isommalla porukalla liikenteessä, niin kannattaa hoitaa limusiini reissun kohokohdaksi.
Päivän cocktailit ja kevyet lounaat nautimme taas vanhassa tutussa Vertigossa. Vertigo on aina tyylikäs ja helppo ravintola/baari loistavalla paikalla keskustassa. Odotan jo kesää ja heidän terassikautensa alkamista...
Kun lopulta pääsimme hotelliimme Telegraafiin, kaikki odotus palkittiin. Olimme jo aiemmin intoilleet hotellista näkemiemme kuvien perusteella, mutta se oli vielä parempi kuin uskalsimme toivoa. Hotelli on yksi parhaista joissa olen yöpynyt. Kuuden hengen seurueemme mahtui parilla lisävuoteella Siemens-sviittiin, joka koostui kolmesta huoneesta, parista kylppäristä ja parvekkeesta. Sisustus huoneessa oli moderni, mutta runsas ja tunnelmallinen. Huone tuntui heti toiselta kodilta, eikä sieltä tehnyt mieli poistua laisinkaan. Sen verran kuitenkin maltoimme, että kävimme tutustumassa hotellin kylpyläosastoon. Kylpylä sijaitsee hotellin pohjakerroksessa lasiholvien alla. Siihen kuului pari saunaa ja pieni uima- sekä poreallas. Osastolla olisi ollut mahdollista saada myös erilaisia hoitoja, mutta emme jaksaneet keskittyä tällä kertaa niihin.
Illallisen olimme varanneet ravintola Ö:stä. Paikka on valittu yhdeksi Tallinnan parhaista ravintoloista, ja sille on huhuttu jopa Michelin-tähteä. Paikka olikin hieno ja tyylikäs, mutta yllättävän hiljainen. Koko kaupunki tuntui melko rauhalliselta, vaikka joka puolella pitäisi olla vilkkain sesonki. Kaikkialla missä kävimme oli aina vain muutamia ihmisiä meidän lisäksemme. Ruoka oli Ö:ssä hyvää mutta ei täydellistä. Hinnat olivat kuitenkin todella kohtuullisia ruoan tasoon nähden. Ruoan jälkeen oli vielä sen verran puhtia että jaksoimme kierrellä muutamassa baarissa, mutta näistäkin oli pyyhitty puolet ihmisistä pois.
Seuraava aamu alkoi taas ihanasti heräämällä kauniissa huoneessamme.Kävin sunnuntainakin kylpemassä allasosastolla, mikä herätteli mukavasti ruokahalun. Olimme bonganneet edellisenä iltana kiinnostavan näköisen ravintolan, jonka halusimme vielä testata ennen laivan lähtöä. Paikka on nimeltään Museum. Se on sisustettu tyylikkään retrosti (tsekatkaa kuvat linkistä). Täälläkin oli teemana cross kitchen, eli tarjolla oli kaikkea sushista burgereihin. Ruoka oli loistavaa, ahmin uinnin ja edellisen illan jäljiltä nälkäisenä pari alkuruokaa ja vielä burgerin. Kaikki olivat täydellisiä. Harmi ettei jäänyt aikaa jälkiruoalle. Täälläkin oli virolaiseen tapaan toivottoman hidas palvelu.
Paluumatka laivalla kasvattaa luonnetta. Onneksi olimme ottaneet yhden hytin kamoillemme ja turvapaikaksi.
Kun laiva saapui suomeen, oli taksijono kymmeniä metrejä. Ei jäänyt paljon muita vaihtoehtoja kuin nilkuttaa kotiin tuulessa kaikkien laukkujen kanssa. Taika oli rauennut.


Ja limossa on vaan aina niin mukavaa...
Huoneiden tarkistelua hotellissa. Kyllä, patjat olivat hyvät.
Huoneisto oli kuin toinen koti. Kun on kivassa hotellissa, ei tee edes mieli lähteä muualle.

Telegraaf ulkoa. Se sijaitsee ihan vanhan kaupungin ytimessä. Alla muutamia kuvia sisältä.

Ravintola Ö:n sali. Ei nyt kuitenkaan ihan näin tyhjää ollut.

Museum ja alkupalana täydellinen tartar.

Katso myös edellinen Tallinnan reissu täältä.