Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. elokuuta 2012

We Got Beet

Ravintolapäivänä 19.8.2012 Tehtaankatu 20 sisäpihalla tarjoillaan syötävää ja juotavaa seuraavanlaisella line-upilla:

- Punajuuriravintola (punajuurikeitto // punajuuriburgeri // punajuurimutakakku)
- Danielin mehubaari (Bloody Marya joka janoon)
- Isonkyrön mumman kanelipullat ja kotitekoista kirsikkamehua
- Laatukahvit baristalta

Musiikista vastaavat DJ:t Kristel ja Mikko

Tulkaa nälkäisinä, varatkaa mukaan käteistä, älkää kiirehtikö. Avaamme neljän maissa ja suljemme myöhemmin illan hämärtyessä.



We Got Beet facebook-sivulle tästä

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Instagram Ibiza


Loput lomastani eli vajaat pari viikkoa vietin Ibizalla. Saari on tuttu sillä olen käynyt siellä jo vuosia. Ibizan monipuolisuus ja vastakohdat viehättävät. Saaren vanha hippiperinne näkyy vielä kevyenä boheemiutena, mutta myös clubi-kulttuuri on jättänyt jälkensä. Viime aikojen trendi on kuitenkin yhä ylellisemmät ravintolat, hotellit ja rannat. Kaiken tämän sekoitus tekee lomasta kiinnostavan. Aika meni taas hetkessä, vaikka ohjelma oli lähinnä aurinkoa ja lukemista. Sekä tietysti hyvää ruokaa ja muutama clubi-iltakin.
En jaksanut paljon raahata kameraa mukana helteessä, mutta onneksi Instagram taas pelasti.
  1. Olemme yleensä vuokranneet asunnon, mutta tällä kerta asustimme hotellissa. Miami art deco tyylinen Es Vive tarjosi täydelliset puitteet lomailuun.
  2. Maisemat Ibizalla ovat karun jylhiä - ainakin heinäkuussa. Olen ollut saarella myös keväällä jolloin paikka on suorastaan trooppisen vehreä. Kesällä kaikki kuitenkin palaa karrelle.
  3. Es Viven kattoterassille paistaa päivän loppuun saakka.  
  4. Näyttävät kulkueet kiertävät illalla promoamassa clubeja. Osa pelkkää kitchiä, osa oikeasti upeita. Tässä Privilegen tytöt.
  5. Tällä kertaa vuorossa oli Es Cavallet -ranta.
  6. Yksi vierailemisen arvoinen kohde on myös Ibizan vieressä sijaitseva Formenteran saari. Siellä kannattaa vuokrata auto tai skootteri että pääsee parhaille rannoille.
  7. Vastakohtia Ibizalla. Istuimme juomassa kolmen kympin valkkaria rantabaarissa kun naapuripöytään kannettiin 14 000 euron metusalem-pullo Armand de Brignac shampanjaa.
  8. Lisää maisemia, näkymä Los Molinoksesta. Täältä löytyy yksi suosikkirannoistamme. Luonnon tilassa oleva pieni poukama jossa käy lähinnä paikallisia.
  9. Blue Marlin on ranta jolla on oma ravintola ja baari. Se on myös yksi parhaita hotspotteja bongata julkkiksia. Kaikki varaukset tosin kannattaa tehdä etukäteen netissä. Edellisellä visiitillä jopa rantatuoleihin oli kolmen viikon jono.

tiistai 31. heinäkuuta 2012

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Instagram Lontoo

Vietin Lontoossa viikon. Oli ihanaa olla kaupungissa kerrankin ihan lomalla. Yleensä olen aina työn puolesta eikä vapaata jää paljoakaan. Lomaillessakin aika kului hetkessä. Kolusin tietysti alennusmyyntien jämät, tapasin ystäviä ja istuskelin kaupungin eri kahviloissa ja ravintoloissa ihmisiä katsellen. Kuvia matkalta kertyi reilusti, karsin tähän vain muutaman. Loput löytyvät Instagramista.

  1. Lontoossa kohteisiini kuuluvat erilaiset second hand-, antiikki- ja vintage-kaupat. Maison Trois Garcons on yksi kiinnostavimpia. Kannattaa tsekata myös samojen omistajien Loungelover-baari, sekä Les Trois Garcons -ravintola. Sisustukset ovat aivan uskomattomia.
  2. Damien Hirstin näyttely Tate Modernissa jäi suunnitelmista huolimatta väliin. Aika vain hävisi. Tunnelmaan pääsimme kuitenkin uudessa in-ravintolassa Tramshedissa. Ravintolasalia hallitsee valtava Damien Hirstin  teos "Cock and Bull". Ruoka oli hyvä, mutta en suosittelisi paikkaa kasvissyöjille.
  3. Lontoossa on aina haaste löytää hyvä hotelli. Tällä kertaa asuimme Shoreditch Housessa, joka sijaitsee täydellisesti Shoreditchin ytimessä. Hotellihuoneet ovat todella viihtyisät, ne on sisustettu raikkaasti Hamptons-henkeen. Hotellin asukkaana pääsee myös käyttämään kaikkia Shoditch House -yksityisclubin palveluita.
  4. Matkustan yleensä lenkkarit laukussa. Juoksemalla näkee kaupungin aivan eri tavoin. En nyt juokse ihan kuinka vain pitkin katuja, vaan tähtään puistoihin ja muihin sopiviin kohteisiin. Aamuinen Hyde Park on aina yhtä vaikuttava. Ja olin vielä onnekas sään kanssa.
  5. Shoreditch Housen kattoterassi tarjoaa komeat näköalat yli Itä-Lontoon. Altaalla voi syödä aamupalan, tai vain paahtaa itseään auringossa.
  6. Shoppailu kuuluu tietysti Lontoon matkoihin. Heinäkuussa alennusmyynnit alkoivat olla jo lopuillaan. Toisaalta kaikki mitä oli jäljellä, oli alennettu reippaasti. Heikko euro tosin on nostanut hintoja melkoisesti.
  7. Iltapäivätee kuuluu Lontoon matkaan. Yksi parhaista on Sketchissä. Koko paikka on näkemisen arvoinen. Eikä kannata mennä nälkäisenä.
  8. Sää oli pääosin sateista. Englannissa on ollut huonoin kesä vuosikausiin. Kuva Itä-Lontoon massiivisista rakennustyömaista.
  9. Ja lisää ruokakuvia. Itä on täynnä ihania ravintoloita, bistroja ja muita paikkoja mukavaan istuskeluun. Albion on aina hyvä valinta, oli kyseessä päivä tai ilta. Rento bistro tarjoaa herkullista kotiruokaa. Ohessa myös pieni myymälä.
Mitkä ovat omia Lontoon suosikkejanne?

maanantai 21. toukokuuta 2012

Saturday

Lauantai-ilta Murussa

Paita - York's
Lasit - Balenciaga
Koru - Givenchy

perjantai 9. maaliskuuta 2012

REVS & ADAMS

Eilen tapahtui kaksi merkittävää asiaa- ilmestyi REVS-lehden toinen numero ja uusi Adams avautui.

On hienoa että rajoja rikkova REVS pääsi jo toiseen numeroon. Vaatii melkoisia ponnisteluita kasata kokoon Suomessa täysin uusi ja uudenlainen lehti. Lehti nostaa esiin myös tekijöitä ja antaa mahdollisuuden uusille kyvyille näyttää taitonsa. Ja näyttää tyylikkäältä.

Ja se toinen merkittävä asia on uuden Adamsin avautuminen. Helsingin yöelämässä on ollut pitkään tyhjiö. Kaupungista löytyy hyviä ravintoloita ja paikkoja alkuillan istuskeluun, mutta siihen se on jäänyt. Adams on entisen elokuavteatterin tiloissa toimiva yökerho. Myöhemmin kylkeen avautuu myös ravintola. Taustalta löytyy samoja voimia kuin Nollasta ja Shanghai Cowboysta. Musasta vastaa Lauri Soin, joten se tulee olemaan hyvää.
Paikka on hieno. Vaikka eilisten avajaisten tungoksessa tilaa ei ihan kunnolla päässyt vielä näkemäänkään. Vertailua naapurustossa aikanaan toimineeseen legendaariseen Kermaan ei voinut välttää. Tuintui kuin olisi tullut kotiin.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Lontoon vinkkejä

Olen nyt käynyt aika taajaan Lontoossa, mutta se ei tarkoita että olisin ennättänyt paljoa seikkailla. Aikataulut ovat olleet niin tiukkoja, että duunien päätyttyä on ennättänyt korkeintaan pariin kauppaan ja sitten johonkin tuttuun varmaan paikkaan syömään. Myös aikaiset herätykset on pitäneet huolen siitä että illat on pitänyt jättää aika kevyiksi.

Nyt viime reissulla löytyi kuitenkin pitkästä aikaa useampia itselleni uusia mestoja mitä voin suositella.

Kiinnostavin tuttavuus oli gallerioistaan tunnettu Vyner Street Itä-Lontoossa. Joka kuun ensimmäinen torstai kaikki galleriat pitävät yhtä aikaa avajaiset ja ovensa auki myöhään. Tarjolla on laidasta laitaan taidetta, tarjoilua, ja todella hyvä meininki. Porukka levittäytyy ympäriinsä kadulle, ja kesällä tapahtuma kuulemma lähentelee jo festareita.
Melkein vieressä oli myös ravintola Bistrotheque jossa kävimme syömässä. Paikka oli rento, hiukan loft-henkinen. Ruoka ja tunnelmat olivat niin hyvät että aion ottaa ravintolan jatkossakin kohteeksi. Alakerrasta löytyy baari ja kabaree, ruokapuoli on ylhäällä. Kannattaa varata pöytä etukäteen.

Vaikka olen pyörinyt Kings Roadilla, jostain syystä en ole koskaan eksynyt Bluebirdiin. Kyseessä on hauska kompleksi, johon kuuluu aivan loistava kauppa, laaja ravintola ja vaikka mitä kivaa. Hengailimme aluksi terassilla, minkä jälkeen siirryimme liikkeen puolelle. Valikoima oli erinomainen sekä miehille että naisille. Lisänä paljon kosmetiikkaa, lehtiä, levyjä ja kaikkea kiinnostavaa sälää.

Myös Covent Gardenista löytyi vahingossa uusi kohde. Päädyimme drinkeille Covent Garden Hotelliin, joka olikin täysosuma. Baarimestarit loihtivat pieteetillä toinen toistaan parempia cocktaileja. Istuimme baaritiskillä ja seurasimme touhua, ja testailimme tietysti eri vaihtoehtoja. Paikassa on kuulemma myös erinomainen iltapäivätee. Juttelin tiskillä jenkkipariskunnan kanssa joka kehui sitä vuolaasti. Heille oli suositeltu paikkaa Ritzistä. Tosin kun palasimme hotelliin myöhemmin lounaalle, se oli pienoinen pettymys. Jatkossa aion keskittyä paikassa drinkkeihin.

maanantai 7. helmikuuta 2011

HEL YES

HEL YES on nyt sitten päättynyt. Kävimme syömässä vielä viimeisenä iltana. Paikka oli kyllä odotusten arvoinen. Illan teki ennen kaikkea tunnelma, mutta myös ruoka oli hyvä. Koko ravintolalle tarjoiltiin yhtäaikaisesti sama yllätysmenu. Lauantaille osui lampaanpotkaa.

Toivottavasti Hel Yes tulee vielä jatkumaan jossain muodossa. Se varmasti toisi hyvää Suomi-näkyvyyttä muuallakin maailmassa. Kiitos vielä kaikille järjestäjille jotka olivat tehneet valtavan työn kasatessaan ravintolan.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

HEL YES avajaiset

Perjantaina vietettiin HEL YES -ravintolan avajaisia. Kyseessä on alun perin Lontoossa avattu pop-up ravintola, joka avautui nyt myös pariksi viikoksi Helsingin kalasatamaan. Projektin taustalla on joukko suomalaisen designin huippunimiä, kuten Klaus Haapaniemi, Mia Wallenius, Harri Koskinen, Heikki Salonen jne... Ruokapuolesta vastaavat Ateljé Finnen ja Kuurnan ravintoloitsijat Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen.

HEL YESin ensimmäinen kattaus oli lauantaina, ja perjantaina vietettiin vasta avajaisia. Ohjelma oli perinteistä: musaa, juomaa ja ruokaa. Kaikkia näitä reippaasti. Kutsuvieraita oli mahtavan sekalainen sakki laidasta laitaan. Paikka itsessään oli sen verran spesiaali, että kaikki olivat hyvillä fiiliksillä jo alkuillasta. Ravintola on kalasataman teollisuusalueella vanhassa tukkuhallissa. Eli keskellä ei mitään. Sisään halliin on rakennettu hieman sadunomainen sisustus jossa on käytetty rutkasti suomidesignia. Fiilis on enemmänkin slaavilaisen tunnelmallinen, eikä sitä iänikuista pelkistettyä skandilinjaa. Tykkäsin todella paljon. Tiimi oli tehnyt hienoa työtä rakentaessaan tämän kaiken. Ja vain paria viikkoa varten.

Olemme menossa reilun viikon päästä HEL YESiin myös syömään. Siitä lisää myöhemmin...

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Muru

Yksi syksyn puhutuimmista ravintalauutisista on ollut Murun aukeaminen Fredalle. Paikka on niittänyt mainetta hyvällä ruoalla, viihtyisällä sisustuksella ja rennolla mutta osaavalla palvelulla. Kiitokset ovat tehneet tehtävänsä ja paikka onkin jo koko vuoden loppuun asti täyteen buukattu. Ei kuitenkaan hätää, ravintolassa on myös pieni baari johon voi tilata annoksia jos haluaa kokeilla tarjontaa.

Itse pääsin tutustumaan ruokiin pitkällä illallisella ystäväni kotona. Loiston omistaja järjesti kiireisen syksyn piristykseksi illalliset joihin kuului hyvää ruokaa ja astrologiaa.
Murulla on myös catering, jonka kautta on mahdollista tilata kokki omaan kotiin. Hän saapui paikalle kaikkien tarvikkeiden kera ja kokkasi ja kattoi melkein kymmenen ruokalajia samalla kun seurueemme keskittyi illanviettoon. Viinit hoidimme itse menun mukaan. Ruoka oli erinomaista, ja menussa oli huomioitu myös porukan kasvissyöjät.

Kokki kotiin on hyvä vaihtoehto illanvietolle, eikä tule välttämättä sen kalliimmaksi kuin seureen ravintolailta. Teimme saman pari kuukautta kaverin polttareissa. Silloin ruoka tosin oli syyrialaista. Loistavaa sekin.

Kuvat Erica Söderlund. Villatakki Diesel, paita Dsquared2, housut Marc by Marc jacobs

tiistai 28. syyskuuta 2010

Lontoon ruokapaikkoja

Kävin Lontoossa muutamassa itselleni uudessa, mainitsemisen arvoisessa ruokapaikassa. Alkuun pari aasialaista...
Patara on fine dining thai-ketju. Kävimme Knightsbridgen ravintolassa. Meitä oli neljä henkeä jotka eivät osanneet tehdä päätöksiä, joten tilasimme useampia pääruokia jaettaviksi. Tavaraa tuli pöydän täydeltä ja kaikki oli loistavaa. Suosittelen, vaikka ähky oli melkoinen.

Toinen aasialainen oli Ping Pong. Vitsikäs nimi saattaa alkuun hämätä. Myös tämä on ketju, mutta tarjoilee kiinalaista. Ruoka on hieman Pataraa edullisempaa ja ilmapiiri rennompi. Hinnasta huolimatta ruoka oli tosi hyvä. Jälleen päädyimme menuihin, sillä hulppea Ping Pong Extravaganza kahdelle oli vain 33,98£. Koko setti oli nimensä mukaisesti suosittelemisen arvoinen extravaganza.

Kiinnostavin uutuus oli kuitenkin trendikkääseen Shoreditchiin auennut Pizza East. Se sijaitsee Shoreditch High Streetin ja Bethnal Green Roadin kulmassa. Paikassa on aiemmin ollut melko epämääräinen klubi, joten muutos on hyvä. Saman rakennuksen yläkerroksessa sijaitsee kuuluisa privaatti-klubi Shoreditch House, jonka omistajat ovat mukana myös tässä ravintolassa.
Tässäkään tapauksessa nimi ei tee paikalle ihan täysin oikeutta. Kyseessä ei ole mikään peruspizzeria, vaan enemmänkin rento bistro jossa jaksaa istua iltaa pidempäänkin. Listalta löytyi pitsan lisäksi paljon muutakin, mutta päädyimme silti talon nimikkotuotteisiin. Ja kannatti. Pitsat olivat loistavia. Ravintola on todella suosittu, joten kannattaa tehdä pöytävaraus. Ainoaksi miinukseksi sanoisin kovan metelin.

Kuva: Wallpaper / Pizza East

maanantai 3. toukokuuta 2010

Vappu

Kirsi ja stalkkaaja ...

Vappu oli, meni, ja hienosti selvittiin. Kohokohtia oli taas Viewmasters-agentuurin perinteiset vappubileet. Pirskeet kokosivat lauman mielenkiintoisia tyyppejä rennossa hengessä. Kannattaa muuten käydä katsomassa myös firman uudistuneet nettisivut. Portfoliot ovat todella kiinnostavia. Hyökkäsin heti Italian Voguen kansikuvatytön Kirsin kimppuun onnitellakseni häntä kuvan johdosta. Kirsi oli tapansa mukaan tosi rento ja enemmänkin hämillään kaikesta huomiosta. Olen yhä vaikuttunut tästä merkkipaalusta.

Muuta vappuohjelmaa oli hengailu vanhojen hyvien ystävien kanssa ja vappubrunssi Nuevossa. En voi suositella. Brunssia siis. Ylihintainen ruoka maistui eineksiltä ja jätti nälkäiseksi, Kotimatkalla kävin hakemassa R:ltä säkin karkkia.
Vahingosta viisastuneina varasimme jo päydän vuodelle 2011 kunnon ravintolasta..

lauantai 28. marraskuuta 2009

SMÖR

Kuva: Turun Sanomat
Vaikka Turkua aina periaatteesta mollataan, täytyy kyllä sanoa että se on tosi kiva kaupunki. Myös talvella. Kaupungissa on lukuisia kiinnostavia palveluita, kahviloita ja ravintoloita joita ihmiset myös aktiivisesti käyttävät. Uusi tuttavuus oli hiljattain avautunut ravintola Smör.

Ravintola sijaitsee Läntisellä Rantakadulla Aurajoen rannalla. Melko minimalistisesti sisustettu paikka tarjoilee trendikkäästi skandinaavishenkistä ruokaa. Valmistuksessa on pyritty käyttämään mahdollisimman pitkälle lähituotettuja ja kotimaisia raaka-aineita. Menusta tulikin mieleen Helsingin suosikkini Ateljé Finne.

Ruokailimme tiistai-iltana joka oli tietysti hiukan rauhallisempi. Emme kuitenkaan joutuneet istumaan ravintolassa yksin. Söimme illallisen pitkän kaavan mukaan ja kaikki ruokajlajit olivat mainioita. Annokset olivat yllättävän suuria ja kolme ruokalajia nälkäisellekin jo hiukan liikaa.
Jos pitäisi väkisin keksiä jotain kritiikkiä, ainoa tulisi makuuni liian kirkkaasta valaistuksesta. Hyvä Turku!

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Lena Restaurant

Koluan aina reissuillani ravintoloita laidasta laitaan. Raskas duuni - raskaat ruoat. Ja siihen yleensä vielä lasi viiniä. Kävimme taas Lontoossa useissa ihan hyvissä ravintoloissa, mutta yksi ansaitsi mielestäni erikoismaininnan: erinomainen Lena.
Lena sijaitsi vielä kätevästi Hoxton Hotellia vastapäätä, joten sinne oli helppo juosta. Paikka on Italialainen, eli ruoka on hyvää. Ja yllättävänkin tuhtia. Söimme alku-, pää- ja jälkiruoat, mutta jätimme pois italialaiseen kaavaan kuuluvan toisen pääruoan. Ja riitti silti oikein hyvin. Italialainen ruoka on ihanaa. Se on simppeliä, mutta kaikki maut kohdallaan.

Lena sai pisteitä myös sisustuksesta. Paikka oli todella tyylikäs, mutta silti viihtyisä. Hommassa oli mukana jotain 60-luku henkisyyttä ja kuitenkin sopivasti lämpöä. Ja alakerrasta löytyi cocktail-baari jossa bändi soitti livenä jatsia. Lontoo on kiva..

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Hannan kanssa lounaalla

Savoyn kuuluisat silakat. Olivat hyviä.
Suositun Ellit-sivuston bloggari Hanna kutsui minut lounaalle. Hanna kirjoittaa blogissa omaan rohkeaan tyyliinsä. Aiheina on kaikki ihana turhuus, eli ulkonäkö, hiukset, meikit, vaatteet ja menot. Hannan teksti on aina kivaa luettavaa, ja erittäin rohkeaa. Ja rohkeudella en tarkoita kiroilua tai alapään juttuja, vaan sitä että hän uskaltaa kirjoittaa itsensä huolehtimisesta. Tämä tuntuu olevan monille Suomessa suuri ärsyke, ja saakin nimettömät kommentaattorit liikenteeseen. Välillä tuntuu että olisi sosiaalisesti hyväksyttävämpää ajaa kännissä vaikka veljensä päälle ja tuikata koko naapurustoa turpaan, kuin huolehtia itsestään ja ulkonäöstään. Tämä oli yksi lounaamme keksustelunaiheista. Mutta oli meillä nyt paljon hauskempaakin puhuttavaa. Lounaan alku meni puhtaasti juoruilussa, ja sitten siirryttiin hiuksiin. Hanna pitää blogissaan "lounaalla" -osiota, jossa hän käy syömässä ja keskustelemassa eri alojen ihmisten kanssa.
Lähestyvän joulun kunniaksi halusimme lounastaa tyylikkäästi ja päädyimme klassikko Savoyhin. Taantuma ei tunnu ainakaan ravintoloissa, sillä meillä oli hankaluuksia saada pöytää mihinkään keskustan hyvistä ravintoloista. Ja aloitimme varailun jo päiviä aiemmin. En ole käynyt Savoyssa aiemmin, ja olin todella positiivisesti yllättynyt. Paikka oli pienempi ja tunnelmallisempi kuin olin kuvitellut. Näkemistäni kuvista olin jotenkin saanut käsityksen että kaikki on vaalean raikasta Aaltoa, mutta yleisilme olikin melko tumma ja pehmeä. Saimme pöydän ravintolan terassilta, mistä avautui varsinkin illan pimetessä uskomaton näkymä jouluvalaistulle Espalle. Viimeisen lisän kokemukseen toi täydellinen palvelu. Henkilökunta oli ammattitaitoista, mutta rentoa. Olo oli koko ajan kuin olisi ollut jossain kyläilemässä.
Tarinaa hiuksista Hannan blogissa.